Betonin väriin vaikuttavat betonin molemmat komponentit: Kiviaines ja sementtikivi. Sementtikivi on sementistä, kiviaineksen hienojakeista (filleri) sekä mahdollisista lisäaineista ja pigmenteistä muodostuva osa betonia.
Kumman väri lopullisessa betonipinnassa on hallitseva, riippuu betonipinnan käsittelytavasta. Toisin sanoen siitä kuinka suuri määrä kiviainesta paljastuu, ja mikä jää sementtikiven ja kiviaineksen suhteelliseksi näkyväksi osuudeksi pinnassa. Joissain tapauksissa kiviainesta ei paljastu ollenkaan tai minimaalisen vähän, ja väri määräytyy lähes pelkästään sementtikivestä.
Vaikuttavat fraktiot
Sementtikiven väri määräytyy käytetystä sementtilaadusta ja betonin hienoaineena käytetyn fillerin ( # < 0.25 mm) väristä sekä mahdollisesti sementtikiveen lisätystä väripigmentistä. Runkoaineen osalta väriin vaikuttavat tietenkin ne fraktiot, jotka pintakäsittelytavasta johtuen tulevat paljastetuiksi.
Matalat pintakäsittelyt paljastavat vain pienet hiekkarakeet, syvät paljastavat kaikki erikokoiset fraktiot. Betonin runkoaines voidaan muodostaa myös yhdistetyistä kiviaineksista, jolloin hieno, keskikarkea ja karkea kiviaines voivat olla eri kiviaineksista lähtöisin olevia fraktioita. Betonin eri osa-aineiden vaikutusta betonipinnan ilmeeseen on lyhyesti kuvattu pintamallikartoissa.
Vaaleat ja tummat sävyt
Pelkästään värillisiä hienoja kiviaineksia käyttäen saadaan syntymään suuri joukko lähes kaiken sävyisiä väribetoneja. Valkosementtiä käyttämällä syntyvät kirkkaammat värisävyt. Luonnonkiviaineita hienoaineena käyttäen sementtikiven sävy jää yleensä kuitenkin melko vaaleaksi. Lisäämällä sementtipastaan väripigmenttejä saadaan syntymään tummempia sementtikiven sävyjä ja siten myös tummempi voimakkaamman värinen väribetoni.
Pigmenttien käyttö lisää aina värihajonnan mahdollisuutta. Täysi värikylläisyys saavutetaan jo 4-5 %:n määrällä väripigmenttiä sementin painosta. Vaikka samanaikaisesti voidaan käyttää useampaa pigmenttiä, harvoin on tarpeen käyttää kuitenkaan kahta useampaa.
Pelkästään värillisiä kiviaineksia ja niistä muodostuvia hienoja kiviaineksia käyttäen saadaan syntymään väriltään tasaisin lopputulos. Useamman kiviaineksen samanaikainen käyttö lisää pintakäsittelytavasta riippuen hyvinkin merkittävästi värihajonnan riskiä.